Meidän vessassa kummittelee

Torstaiseen testiin oli työpäivän aikana ilmestynyt haamu, ihan silmin havaittava ilman erikoisvalaistusta ja oikeaa katselukulmaa. Itse asiassa kaksikin haamua. Lienevätkö seurallisia olentoja? Hassun näköinen se testi, kun siinä oli vahva kontrolliviiva, testin kohdalla hailakka viiru ja siitä vielä alkuupäin yksi ylimääräinen vielä haaleampi viiru.

Kokoontumisajo meni siis selvinpäin kaiken varmuuden vuoksi. Oli kyllä tosi hyvä viikonloppu, tänäkin vuonna se oli ihan minun kesäni kohokohtia. Monta vakionaamaa oli paikalla, muutama jäi uupumaankin. Hienosti oli moottoripyörällä ajavaa kansaa tullut paikalle, vaikka perjantaina satoikin lohduttomasti. Lauantaina onneksi vesi pysyi taivaalla ihan muutamaa karannutta pisaraa lukuunottamatta. Minä istuin taas T-siskon kanssa kanttiinin kassalla, aukaisin vuoden kiintiön olutpulloja ja lauloin kovasti karaokea T-veljen kanssa. Hienoa päästä viettämään rauhassa aikaa molempien T-ihmisten kanssa! Sen jälkeen, kun 7 vuotta sitten muutin pois kotoa, yhteistä aikaa ei ole ollut ainakaan liikaa.

Laulamiseni oli kuulemma kehittynyt kovasti vuoden aikana, ihanaa. Muutama kappale jäi mieleen tosi hyvinä nykäisyinä, paras ehkä Don't cry for me Argentina sellaisella säestyksellä, jossa tuli satunnaisia sointuja siellä täällä... Pakko vain vetää tunteella ja luottaa siihen, että sävellaji säilyy omalla korvalla. Aloitin tosin ehkä kvinttiä liian matalalta, mutta kun sain pari apuääntä, sekin ongelma ratkesi. Lopputuloksesta olin suorastaan ylpeä. Kyllä karaoke sitten on hauskaa!

Torstaisten haamujen rohkaisemana hyökkäsin heti sunnuntaina kotiuduttuani ostamaan päivystävästä apteekista uuden testin. Ei se vain mokoma osannut minua laittaa raskaaksi yhtään sen paremmin... Maanantaiaamuna tein tetin seitsemältä, ja vielä yhdeksän maissa se ainakin oli negatiivinen, kun lähdin töihin. Töistä tullessa siinä oli kuitenkin taas hailakka mutta selkeästi näkyvä kummitusviiva, juuri siinä mihin olisin viirun halunnutkin. Aaargh! Mitähän noille kummituksille pitäisi tehdä? Hankkia manaaja käsittelemään meidän vessa ja roskis? Lopettaa testien laittaminen roskikseen, jos siellä asuu joku likatassuinen tyyppi? Jättää kummitukselle lahjukseksi suklaapaloja ja tuoksukynttilöitä, jos tuo vaikka haluaisi alkaa antaa väriä testeihin heti 10 minuutin sisällä testausajankohdasta? Vai tykkäisiköhän tuo enemmän myslistä ja ruisleivästä? Jos sen testin laittaisi heti roskikseen katsomatta, tulisivatko ujot viivat nopeammin esiin?

Testailu siis jatkunee taas loppuviikosta.. Nyt ei kyllä enää sitä kuvotusoloa ole ollut, selkä vain kipuilee ja flunssa väsyttää kovasti. Tänään oli aika vähällä, etten lähtenyt töistä lepäämään kesken kaiken. Vaikkei kuumetta olekaan, väsymys on kova ja hengittäminen vaikeaa näin suurella määrällä päänsisäistä räkää...