keskiviikko 17. syyskuuta 2008

Raskausoireita

Kolmas päivä testistä, ja kauhea itseanalysointi päällä koko ajan... Jännittää ihan hirveästi! Ja asia on koko ajan mielessä, ei puhettakaan että vaikka töihin keskittyminen onnistuisi.



Soitin jo neuvolaankin, 29.9. mennään Kullan kanssa ekalle visiitille sinne. Hirmuisen sydämellisen tuntuinen täti puhelimessa, eka onnittelija...



Mutta joo, kun oikein tarkkailee, niin pieniä oireita alkaa olla jo havaittavissa:



- Alamahassa on sellainen herkkä kohta, johon ei voi suoraan nojata. Mahallaan tms voi hyvin olla, mutta suoraan siihen ei voi kohdistaa painetta.



- Pientä kuukautismaista vihlontaa ja nipistelyä, seksin tai ryntäilyn jälkeen vähän enemmänkin. Ei se nyt liikaa satu, mutta muistuttaa, että ei saisi juosta kuin päätön kana... Tuo seksinjälkeinen kyllä harmittaa siinä mielessä, että kun orkku aiheuttaa tiukan jälkikouristuksen, kuin usein niitä uskaltaa saada?



- Mieliala heittää töissä tosi pahasti! Kaikki v*tuttaa, ovet paukkuu, elämä on... Ihme jos nuo eivät kohta arvaa, kun tähän mennessä minua on kai pidetty ihan ylileppoisana. Tai sitten työkaverit vain lopettavat minulle puhumisen, kun olen niin hankala. Onneksi kotona on hyvä ja leppoisa olla, Kullasta on tullut ihanampi kuin koskaan. Voisin koko päivän vain nyhertää kainalossa ja suukotella.



- Rinnat ovat hetkittäin arat, liivit ahdistaa ja nännit tököttää. Kumma juttu, Kulta suhtautuu niihin kauhean positiivisesti...



- Ruuat saattavat alkaa ällöttää kesken syömisen, mutta se onneksi menee heti ohi (ainakin vielä). Hirveä nälkä olevinaan koko ajan, ja vettä tekee mieli koko ajan. Kumma juttu, sitten saa myös juosta pissalla ahkerasti, kun työpäivän aikana saattaa mennä vettä parikin litraa ja kotona vielä lisää... Teenjuonti on vähentynyt ihan itsestään, ja herkkuja ei onneksi tee mieli ihan samaan tahtiin kuin arkena.



- Väsyttää! Töissä alkaa puolen päivän jälkeen olla kovasti sellainen olo, että voisi mennä päiväunille. Tänään tulin kotiin viiden jälkeen, syötiin ruoka, katsottiin Emmerdale ja mentiin päiväunille. Kultakin kyllä nukkui pitkään, mutta minä heräsin hetken ennen iltakymmentä suihkun kohinaan. Iltatee ja vähän leipää naamariin, BB ja nyt puolen kahdentoista maissa väsyttää jo taas..



Tai sitten vain kuvittelen kaiken, ja päästän hankalan minäni valloilleen, kun kerrankin on hyvä tekosyy. Joka tapauksessa hymy on herkässä ja elämä näyttää lähinnä pastellisävyisiltä pilviltä ympärillä. Kullalle tänään huokailin, että joku selvempi oire voisi olla kiva, ettei niin tulisi epäiltyä itseään, mutta toisaalta... Ei se oksentaminen välttämättä olisi niin kivaa...



Ja taas, teksti on kirjoitettu 17.9.08 klo 23.26. Vielä ei uskalla julkaista, panttaan nyt tätä ihan minun ja Kullan salaisuutena...

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Oi... :') Oon niin onnellinen sun puolesta, vaikkei oikeesti ees tunneta...
Mä oon seurannut tätä sun blogia melkein alusta asti (ai minäkö muka tykkään seurata muiden ihmisten elämää, höm... :D )
Mutta oikein paljon onnitteluja ja toivotaan et kaikki menee hyvin! :)