maanantai 15. syyskuuta 2008

Yllättävän hyvä lapsettomuuslääkäri

Huh huh, aamulla meinasin saada pienimuotoisen kohtauksen... Kuukautisia ei vain kuulunut, joten päätin ihan vain huvin ja urheilun vuoksi testata viimeisen negatiivisen ennen kuin alan popsia Terolutteja. Muuten hyvä, mutta testi mokoma päättikin alkaa positiiviseksi! Onni toi onnea tällä kertaa...



Yllättävän hyvin auttoi siis se visiitti viime viikolla sen gynekologin luo. Viikko siitä olin jo tietoisestikin raskaana, ei huono... Voin suositella, jos joku muukin haluaa kokeilla. Tosin mokoma erehtyi siinä, että kuukautiset eivät suinkaan alkaneet viime viikolla.



Tämä päivä on nyt mennyt sekalaisessa hihittelyssä ja ihmettelyssä. Töissä tuntui, että kykenin vain punastelemaan ja hymyilemään itsekseni, ihme jos työkaveritkin eivät jotain huomaa. Itse asiassa yksi ehkä epäilikin jotain, kysyi olenko käynyt laitattamassa hiukset.. Nauroin vain, totesin että parturista on jo pitkään ja uudet silmälasitkin on olleet naamalla jo pari viikkoa, eläköön hyvä huomiokyky. Sama täti on monesti väittänyt tunnistavansa heti raskaanaolevan naisen ja tietävänsä vauvan sukupuolenkin, katsotaan nyt, tuleeko sieltä sitten ennustusta jossain vaiheessa.



Kultakin yllättyi aamulla iloisesti. Maltoin sentään olla herättämättä toista, kerroin uutisen vasta kun oli itse kömpinyt jo pystyyn. Hymyilee ihan yhtä hömelönä kuin minäkin...



Kuorossa oli illalla meidän tuorein kuorovauva mukana, ikää kuukausi. Tuntui niin hassulta katsella sitä pikkunyyttiä ja ajatella, että toukokuun lopussa meillä varmaan on jo tuollainen itsellämme jos kaikki menee hyvin... Miten ne muka uskaltaisivat sairaalasta antaa sellaisen meidän matkaan? Tipautetaan vielä ja rikotaan se... Ja voi miten suloinen se pikkutirppana olikaan, kun kurkki meitä haalarin kaulusten ja tutin takaa... Voi elämä!



Olen niiiiiiin onnellinen juuri nyt... ihan uskomatonta!



Varmuuden vuoksi itselleni talteen, teksti kirjoitettu 15.9.08, klo 21.54 koneen mukaan... Aika tasan puoli vuotta näyttäisi raskautumiseen meillä menneen, ekan blogitekstin olen päivännyt 18.3. Hurjan nopeasti mennyt tämä väliaika kyllä...

1 kommentti:

Perhoneito kirjoitti...

Oikein paljon onnea!
Toivottavasti kaikki menee hyvin ja toukokuussa teidän perhe kasvaa yhdellä :)