Kuinka vaikea on saada blogiin muistiin neuvolakuulumiset? Ilmeisesti aika mahdotonta, päätellen päivitystahdista...
Neuvolassa siis käytiin 4kk tarkastuksessa jo kaksi viikkoa sitten. Pituutta oli pojalla 67,7cm ja painoa 8105g. Paino menee nollakäyrän tienoilla ja pituuskasvukin oli vähän hillitympää kuin aiemmin. Pään ympärys 45,5cm, se sentään kasvaa edelleen siellä +3:n hujakoilla omalla käppyrällään. Jäpsyn eno on ollut seitsenkuukautisena suurinpiirtein samaa kokoluokkaa, hitusen pienempi.
Kotielämä on nyt tämän pari viikkoa mennyt väsyneen apaattis-surullisessa hengessä. Parisuhde on ihan pielessä, edellinen terapiakäynti vain vei minua entistä syvemmälle kuiluun. Poitsu ei nuku yöllä kuin maksimissaan kaksi tuntia putkeen, hurjimman viikon sen neuvolan jälkeen vain puolen tunnin pätkiä. Ilmeisesti se rota-rokotteen viimeinen annos vei yöunet ja toi mahakivut. Rauhoittuu toki vain tissille. Viime viikolla tuntui jo, että stressi ja unenpuute vievät minulta maidonkin, toisesta rinnasta ei tahtonut irrota yhtään mitään ja toisestakin vain tosi hintsusti.
Siinä vaiheessa iskettiin peli poikki ja lähdettii pojan kanssa mummolaan pariksi päiväksi. Minun äitini katsoi pojan perään, minä sain nukkua niin että Jäpsykkä oli kuulomatkan ulkopuolella, käytiin katsomassa kaikki muutkin kotona olleet sukulaiset ja irroittauduttiin kokonaan kotipaineista. Teki ihan pirun hyvää! Ja olisikohan isämieskin kotona harrastanut jotain ajatustyötä yksinään, ainakin tuo on meidän lauantaina palattua tuntunut tulevan taas enemmän lähelle, juttelevan ja olevan läsnä. Maitoakin irtoaa taas ihan kunnolla, kun paineet vähän helpottiva ja poika alkoi nukkumaan taas vähän inhimillisempiä pätkiä kerralla. Viime yönä ja tänään heräämisetkin ovat taas olleet joko ihan hiljaisia tai hyväntuulista höpöttelyä ja jalkojen nostelua, ei enää sitä maailman säälittävintä itkua.
Niin kuin ilmeestä näkee, tänään aamupäiväunilta herääminen oli ihan parhautta :) (ja laiskana äitinä tosiaan puin Jäppiselle ja itselleni päivävaatteet vasta ekojen tirsojen jälkeen...)
Ollaan muuten nyt innostuttu kestovaippailustakin taas vähän vahingossa. Toissapäivänä minun piti vain kietaista harso ilmakylpysuojaksi pojan punoittavien henkilökohtaisten osien ympärille, mutta sitten tulin ensin kiinnittäneeksi harson näpsyllä ja sitten vielä villahousutkin eksyivät siihen päälle. Ja sama linja jatkui seuraavalla vaipanvaihdolla... Nyt kolmatta päivää työpäiväkestoillaan, illaksi ollaan laitettu kertis isin iloksi ja yölläkään en vielä kestopakettiin luota.
8 kommenttia:
Voimia parisuhdepaskaan, nimimerkillä suossa ja epätoivoinen helsingistä. Hyvä että pääsit ottamaan paussia jäppisen kanssa, unta kupoliin ja asioita raiteilleen. Ainakin pienin askelin!
Voimia arkeen ja jaksamista tuhannesti!
nim. "Parisuhtettomuutta"
ps. laitatko mulle s-postia, piukunen (a) gmail piste com...
Mulla ois jotain privaattijuttusta sulle...
Onpas upeat mitat! Meillä pojalla pituutta saman verran, mutta painoa hiukan yli kilon vähemmän, nyt kun käytiin nelikuukautisneuvolassa (eli todellisuudessa 4,5 kk nla).
Onpa hyvä että otit irtioton, ja sait unta ja maidon taas virtaamaan. Mäkin huomasin ristiäisten aikaan, et stressi ja univaje todella vaikuttaa!Ei oo mitään höpöpuhetta. Ja miehelle oon vihdoin saanu perille, et niinä aamuina kun työn ja opintojen puolesta vaan voi, niin hän ottaa pojan ja minä saan nukkua - ja voíla, hänellä on iloisempi vaimo ja pojalla parempi äiti! Varsinkin nyt kun meilläkin on juurikin noiden rokotteiden jälkeen yöt rikkoontunu kokonaan, ja siihen kun vielä lisää kovan liikuntaharjoittelun, niin tämä äiti ei juuri nukuttua saa. Et jaksamista siihen!
Toivottavasti teillä kaikki kääntyy vielä parhain päin. Jostain luin että,olisko se ollut Sinkkosen Jari, joka on sanonut et alle kolmivuotiaiden lasten vanhempien pitäs olla "laitonta" erota, koska sen jälkeen kaikki helpottaa ja asiat ehkä taas rullaavat, ja vanhemmat löytävät toisensa. Tiedä sitten kuinka totta, mutta mua se ajatus on jotenki lohduttanu ja helpottanu sillon ku miettii et voi jösses, tätäkö tämä nyt on...Tavallaan ajatus siitä et tää vauva-aika nyt vaan yksinkertaisesti muuttaa asioita ja se on ihan ok, on helpottava. Et ei se haittaa vaikka asiat ei nyt tunnukkaan ihan samoilta...
Tuo nyt oli vaan omia ajatuksia, mitkä heräs, teiän tilanteestahan en tiiä. Mutta hienoa et ootte ottanu asian tosissaan ja hakenu apua. Meillä vois olla tosi kovan työn takana jos joskus yrittäs saada miestä mukaan jonnekin.
No joo, tarkoitus oli kuitenkin lähettää virtuaalivahvistushalaus täältä!
Moi!
Kuulostipas juuri sopivasti tulleelta tuollainen hengähdys ja nukkimistauko!!
Parisuhdekököt kuluttaa kyllä aivan liikaa voimia. Haliruts!!
Luiskelin tässä noita sun vanhempia postauksia ja voi , että kun irtosi nauru tuon kaalimatolelun kohdalla ;)))
You've got mail :D
Tsemppiä ja myötätuntohali.
Tsemppaukset lähetän minäkin.
Mummula on kyllä mitä paras paikka ottaa pieni hengähdystauko. Mäkin käyn omien vanhempieni luona säännöllisesti joka toinen viikko ja viivyn sillä reissulla ainakin pari yötä. Saapahan mieskin vähän "omaa aikaa" ja jaksaa meitä naisia taas hitusen paremmin.
Tsemppaukset lähetän minäkin.
Mummula on kyllä mitä paras paikka ottaa pieni hengähdystauko. Mäkin käyn omien vanhempieni luona säännöllisesti joka toinen viikko ja viivyn sillä reissulla ainakin pari yötä. Saapahan mieskin vähän "omaa aikaa" ja jaksaa meitä naisia taas hitusen paremmin.
Lähetä kommentti