Kuusikymppiset

Kierto vain venyy ja paukkuu... Tänään kp60, pitäisi varmaan pitää jonkinlaiset juhlat tasaluvun merkiksi. Siideriä tai valkoviiniä meinasin ainakin nautiskella. Hassua kyllä, ikinä pillereidenkään kanssa en onnistunut venyttämään kiertoa näin pitkälle, viimeistään viidenkympin kohdalla alkoi olla kovasti välivuotoja. Nyt ei niin mitään..

Sain sentään tilattua lääkärin, maanantaina menen eka kertaa elämässäni katsomaan ihan oikeaa gynekologia. Tähän asti olen aina käynyt joillakin yleislääkärimuunnelmilla, tai no kerran saattoi ultraamassa olla joku erikoisempikin, mutta ei siitä käynnistä kyllä mitääniloa ollut... Toivottavasti sieltä löytyisi jotain troppia käynnistämään kierto. Tai en tietysti pistäisi pahakseni, vaikka siellä mahdollisesti ultratessa löytyisi todellinen salamatkustaja. (kuinka epätoivoista on elätellä tuollaisia toiveita?)

Pitää muuten tuosta valkoviinistä vielä mainita, että nykyään asiointini alkossa tuntuu usein vähän nololta. Perjantaisin jonotan aina aamulla oven ulkopuolella hakeakseni töihin yhden palkintopullon jotain hyvää, ja jos haluan illalla ottaa jotain pientä kotona, se tulee haettua eri reissulla mutta samasta liikkeestä. Välillä aika alkkis-fiilikset, kun kovin monetta viikkoa seisoo siinä aamun vakioporukan seassa odottelemassa ovien aukeamista...

Kullan kanssa meille on nyt viikon sisällä löytynyt joku ihan uusi vaihde taas. Hirmusti K18-touhuja, ja jotenkin niissä tuntuu olevan taas enemmän tunnetta matkassa kuin ikinä. Miten se voi aina lisääntyä? Ja miten sitä toista voikaan rakastaa aina vain enemmän? Mitään ulkoista syytä en ole keksinyt, mikä muutosta olisi laukaissut ilmaan, mutta joku ihan uusi juttu tuohon on tullut. Muutenkin ollaan niin sylihalipusipuseja taas, vähän kuin oltaisiin taas ihan vastarakastuneita ja koko aika kiinni toisissamme.

Viikonloppuna tuli tehtyä reilun vuorokauden pyrähdys pääkaupunkiseudulle. Kävin siskon luona pe-la-yön, syötiin ravintolassa hyvää meksikolaista ruokaa ja höpötettiin kamalasti. En ollutkaan ennen maistanut lohta ja jalapenoja yhdistettynä, oli tosi positiivinen ylläri. Ja jälkiruokajäätelö oli aivan hurmaavaa... Syötiin yhdessä joku jättiannos, jossa oli neljää jäätelöä, melbaa, appelsiinia, kermaa, mansikkaa... Slurps!

Lauantaina käytiin äidin kanssa tervehtimässä kummitätiäni ja hänen perhettään Tuusulassa. Onnistuin yllättämään äidin syömällä (suuremmin irvistelemättä) sekä katkarapuja, mustekalaa että aurajuustoa... En tiedä mikä noista äitiä hämmensi eniten, oli pudottaa silmät päästään. Toduuden nimissä tosin sanottakoon, että kotona olisi tuo katkarapu-mustekala-osasto jäänyt syömättä, mutta kylässä en kehdannut kieltäytyä. Kummi oli tehnyt niin hienot alkupalalautaset meille, joissa oli juuri äyriäisiä, viinirypäleitä, rucolaa ja minitomaatteja. Ja aurajuustokastikkeethan ovat ihan herkkuani, äiti ei vain ikinä ole sattunut huomaamaan...

Hauska ylläri oli tavata kummitädin sisko lapsineen myös. Olen kuulemma nähnyt tämän siskoihmisen joskus likimain 20 vuotta sitten edellisen kerran, mutta mitään en muista. Hyvin lähti juttu heti luistamaan, tosi mukava naisihminen. Kuulin synnytysjutut, koiran kastroimiset ja muut mukavat, sellaista mistä naiset nyt yleensäkin puhuvat...

Mutta joo, kaipa sitä pitäisi keskittyä töihin vielä vähäksi aikaa. Täällä onkin tulossa lähitulevaisuudessa sellaisia muutoksia, että en ainakaan usko, että työajalla enää ehtisi lapsentekojuttuja pahemmin murehtia. Ihan hyvä niin, aika kuluu paljon paremmin jos tekemistä riittää.