keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Korvapäivitystä

Eilen käytiin taas näyttämässä Jäppisen korvia lääkärille. Paremmat kuin viimeksi, juhuu! Märkää näkyi enää vain toisessa korvassa, eikä siinäkään koko alalta, mutta molemmat olivat alipaineisia. Päätettiin exän kanssa yrittää vielä yhdellä antibioottikuurilla, kun se edellinen oli selvästi vihdoin purrut ainakin jonkin verran.

Vaikka Jäppinen ei isäänsä kauheasti kiinnittänyt huomiota reissussa, minusta oli silti hyvä että exkin oli matkassa. Kuuli itse saman mitä minäkin sen lääkärin suusta, ja sai sanoa oman mielipiteensä jatkosuunnitelmaan. Ja apteekkireissu oli paljon helpompi, kun ex pystyi juoksemaan mukulan perässä sillä aikaa kun minä hoidin asiat siinä tiskeillä.

Satuttiin olemaan samaan aikaan siinä lääkärikeskuksen aulassa, kun pieniä putkitettuja potilaita kotiutettiin. Aika reppania myttyjä äitien tai isien sylissä... Ei kyllä kauheasti innostaisi joutua Jäppistäkin nukuttamaan ja puhkomaan! Mutta parempi sekin kuin loputon antibioottien syöttäminen.

Onneksi huomasin vähän ennen kotoa lähtöä, että lunta sateli ihan reippaasti. Vaikka kadut olivat ihan kohtuullisessa kunnossa, pulkka oli eilen ehdottomasti oikea väline ulkona liikkumiseen. Jäpsyllä oli ihan omaa kivaa istuessaan siinä kyydissä, hihitteli yksinään kun sai hanskalla tehtyä hienoa jälkeä lumeen ohimennessä ja välillä makaili selällään lampaantaljan päällä katselemassa lumihiutaleita. Kantoreppukin oli minulla laukussa mukana "hätätilanteiden" varalta, mutta sitä ei tällä kertaa tarvittu.

Minä olen innostunut kantamisesta taas enemmän. Jossain vaiheessa se jäi melkein kokonaan pois, mutta nyt se on vähintään tasaveroinen vaihtoehto mielessä jokaisella uloslähdöllä rattaille tai pulkalle. Löysin Youtuben sidontavideot, joiden kanssa olen iltaisin harjotellut pitkällä kantoliinalla pehmonallen selkään sitomista. Aidon sätkyttelijän kanssa se on vähän haastavampaa, mutta aika monesti saan jo pojankin pysymään kyydissä niin, että minua ei hirvitä. Ja kyytiläinen vain tykkää vauhdista ja vaarallisista tilanteista!

Voih, meidän huitulatukka pitäisi viedä parturiin siistittäväksi pikkuhiljaa. Muuten voisin antaa tukan kasvaa ja nauttisin siitä sujuvasti, mutta takana oli aiemmin kaljuksi hankautunut läntti, jonka hiukset lopulta kasvaessaan ovat latvoista muutaman sentin matkalta tosi huonossa kunnossa. Kähäriä ja aina takussa, vaikka juuri olisi harjattu, hetken päästä näkyy taas hyvää rastan alkua... Ja (yllättäen) poikaressu vihaa sen takatukan selvittelyä, kun takkujen varovainenkin aukominen taatusti nipistelee.

Jäppinen syö

1 kommentti:

Perhoneito kirjoitti...

Toivottavasti korvat pian paranee, eikä tarvi niitä putkia laittaa!