Siskoni E on kauhean innostunut matkustamisesta kerran alkuun päästyään ja haluaisi tehdä sitä koko ajan (=nyt kevätkaudella ainakin 3 tilastoitua reissua kuukauden sisään, ellei enemmänkin). Nyt tuo mokoma alkoi ihan tosissaan puhumaan, että haluaisi lähteä syksyllä minun kanssani johonkin Eurooppaan pidennetylle viikonlopulle. Toisaalta ajatus kutkuttelisi kovasti, toisaalta en tiedä. Olen niin kotikissa, niin kotikissa... Ja nyt tämän vauvailuajatuksen myötä haluaisin, että minulla olisi syksyllä jo sellainen maha, ettei sen kanssa kauheasti haluaisi matkustaa. Tai sitten vain Kullan kanssa, ne reissut ovat paljon leppoisammassa tunnelmassa ja inhimillisemmällä määrällä shoppailua... E onnistui joskus olemaan 8 tuntia shoppailemassa Kouvolassa, se kertoo jo jotain. Onneksi ajatus matkustamisesta ei ole kokonaan poissuljettu silloin, vaikken vielä tekisikään päätöstä. Niin moni asia voi vielä tässä matkan varrella muuttua, ja aikataulu vaihtua moneen kertaan.
Minulla taisi muuten olla juuri maailmanhistorian lyhyimmät kuukautiset. Torstaina alkoivat ja eilisen päivän jälkeen kupin pohjalle ei ole ilmestynyt mitään. Hassua, yleensä pillerienkin niukentama vuoto kesti aina vähintään sen 5 päivää, tämä 3 päivää on aivan ainutlaatuinen ilmiö minulle... Toivottavasti mikään ei ole pielessä, ja kierto lähtisi nyt pyörimään normaalisti. Kuppi on kyllä ainakin vielä aamuun asti paikallaan, siltä varalta että tuo on vain joku välitauko. Päivällähän se on helppo lisätä jos siltä tuntuu.
Kulta meinasi tuossa viikolla yhtenä päivänä suuttua minuun ihan tosissaan, kun aloitin jonkun varovaisen utelun sanoilla "onhan kaikki hyvin, eihän mikään ole pielessä?". Olen ihan liian ylihuolehtivainen, reagoin sellaisiinkin muutoksiin toisen käytöksessä heti jotka järjellä (=ilman hormonihyökyjä) hoksaisin ihan normaaleiksi. Onneksi kaikki oli hyvin, ja sekin kriisi oli sitten äkkiä ratkennut. Itse asiassa jopa paransi minun oloani, kun kuulin Kullan ihan ääneen vakuuttelevan että suojaamaton seksi ei ole ongelma, raskaaksi tulo ei pelota ainakaan liikaa, jos yhtään...
sunnuntai 6. huhtikuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti