Joogailua

Maanantaina kokosin rohkeuteni ja ilmoitin itseni viikonlopun astangajoogakurssille. Mokoma asia mietitytti minua toista kuukautta, kun en olisi oikein tahtonut uskaltaa mennä vaikka mieli teki. Miten niin muka olen turhan arka kohtaamaan vieraita tilanteita? Lopulta sain itseni ilmoitettua, sujuvasti jo paljon oikean ilmoittautumisajankohdan mentyä ohi, mutta pääsin sentään vielä mukaan. Ja hyvä että menin, taisi löytyä ainakin tähän elämäntilanteeseen ja mielentilaan minulle sopiva liikuntamuoto.

Pitää kyllä sanoa, että en olisi etukäteen uskonut niin rauhallisen toiminnan olevan niin rankkaa... Jo perjantaiaamuna ensimmäisten aurinkotervehdysten jäljet tuntuivat selässä ja niskassa, nyt maanantaina kurssin loputtua olo on itse asiassa yllättävänkin liikkuvainen. Pelkäsin paljon pahempaa jäykistystä, niin puhki olin harjoituksen jälkeen. Toisaalta illallakin riitti kyllä touhuenergiaa; keittelin bataattikeittoa viikon työevääksi, kävin kaupassa ja järkkäilin iltapalaa meille molemmille ja vaeltelin ympäri kämppää. Tänään vähän himottaisi mennä alkeistunnille jatkamaan, siellä olisi likipitäen sama harjoitus kuin eilenkin.

Viime viikko oli varmaan "se herkkä viikko" vauvahaaveiden kannalta. Mitään varmaa "nyt ovuloin" -oloa minulla ei ollut, mutta vähän epäilin välillä sensuuntaista toimintaa tapahtuvaksi. Ja voikohan miehen "haistamiseen" luottaa? Ainakin aina väitetään, että miehet aistisivat hedelmällisessä vaiheessa olevan naisen kiihottavammaksi kuin yleensä. Ja tällä viikolla oli hyvin selkeä hyppäys huomattavissa siinä, miten mies minun läheisyyteeni suhtautui... Tarkempia yksityiskohtia ei ehkä tässä vaiheessa, mutta tässäkin kuussa tosiaan miehen käytös muuttui juuri samalla viikolla kuin minulla oli pieniä ovulaatioepäilyksiä. Parin viikon päästähän sen sitten näkee, osuivatko epäilykset ja K18-touhut yhteen, ja oliko yhteentörmäyksestä jotain hyötyäkin.

Uusi harrastus tuntuu hyvältä idealta siinäkin mielessä, että jos yhdistetään lankapakkomielteet ja toivottavasti jollain tasolla aktiivinen joogailu, aikaa pakkomielteisille vauvahaaveille jää vähemmän. En ollenkaan usko, että vielä tässä vaiheessa kolmannella kierrolla olisi hyvä keskittyä niihin liikaa, liian helposti jää muu elämä ihan syrjään. Ja tällä ruholla voisi olla hyvä sekin, että saisi painoa alemma ja voimaa lihaksiin enemmän ennen raskauden alkua. Sitä en tiedä, kuinka pitkään uskallan tehdä noita harjoituksia jos se plussa osuu kohdalle (ja kuinka pitkään se yleensä onnistuu, ennen kuin maha alkaa kiukutella lattiakontaktista ja olla tiellä taivutuksissa), mutta siihen asti ainakin voisi yrittää kropan tilaa saada paremmaksi, että sen raskausajan sitten joskus jaksaa. Kuukautisten aikaanhan kauheasti ei saisi joogailla, mutta vauvanyritys ja ovulaatiot eivät kuulemma ole mitään esteitä... Ja kuulemma joogaajat tulevat kuulemma suht helposti raskaaksi ja saavat terveitä mukuloita. (kyllä, minä kysyin kun uteliaisuus heräsi kuukautisrajoitusten kuulemisesta...)