Hurjan valmiin näköiseksi vauva oli jo kehittynyt! Ihan selkeä vauva, ei enää mitään alienmaista yhtään... Kasvaa vain pitäisi vielä hurjasti ennen kuin on valmis syntymään. Kaikki mitat olivat juuri mitä pitikin, ja niiden yhteistuloksena kone kuulemma ehdotti päivälleen samaa laskettua aikaa kuin mikä meillä onkin. Aika hyvin mitattu edellisellä kerralla! Pää tosin oli muutamaa päivää isomman vauvan näköinen, mutta sekin normaalirajoissa. Ja meidän molempien suvussa on paljon isopäisiä ihmisiä, ei mikään ihme...
Sukupuoltakin kysyttiin, ja todennäköisemmin kaiffari on poika kuin tyttö. Varmaa tulosta ei saatu, osassa kuvia tuo oli pojan ja osassa tytön näköinen. Pojan mukaan varmaan elellään Kullan kanssa kuitenkin, sen verran poikamaiselta tuo näytti minun silmiini sellaisessakin vaiheessa, kun päähuomio ei sinne jalkoväliin kiinnittynyt. Minä en kai vieläkään ole nähnyt muita kuin poikavauvamaisia unia, joten olin jo vähän epäillytkin, että kyytiläinen voisi hyvin olla isäänsä tullut.
Ultraava kätilö oli hurjan mukavan tuntuinen nuori tyttö. Ilmeisesti ihan juuri valmistunut tai vielä harjoittelija, totesi heti alkuun että hänellä voi kestää vähän pidempään, ja kävi vielä lopussa näyttämässä ottamiaan kuvia huoneen ulkopuolellakin jollekin. Minulle ainakin sopi loistavasti katsella pikkukaveria rauhassa, olisi ollut ikävää jos kätilö olisi ollut nopean kuvauksen ja äkkiä ulosajamisen linjoilla. Tuo tyttö saisi tulla synnyttämäänkin meidän kanssa, jos silloin on tuolla vielä talossa. Tosin kaikki tuolla äitipolilla ovat aina olleet tosi kivan tuntuisia, kenessäkään ei mitään valitettavaa.
Istukka on kuulemma tuossa ihan edessä, missä se valitettavasti vaimentaa liikkeitä aika tehokkaasti. Sen verran alhaallakin, että käydään vielä maaliskuussa varmistusultrassa katsomassa sen sijaintia, ettei ole kasvaessaan ja kohdun kasvaessa joutunut siihen kohdunsuun päälle.
Siskoni olivat ulkomailla käymässä joulun ja uuden vuoden, ja olivat tuoneet meillekin tuliaisia. Minulle teetä ja lankojen värjäämiseen Cool-Aid-pusseja, pikkuiselle sukkia, bodyjä ja ehkä maailman söpöimmän potkupukutyyppisen asun. Aivan ihania! Puku roikkuu parhaillaankin tuossa kirjahyllyni reunassa, en raaskinut piilottaa sitä... Ja tuleva mummo oli sortunut tekemään ensimmäisen ostoksensa, puisen palapelin maatilan eläimistä. Kokonaisuudessaan palapeli on tosi hauska, ja minua lämmitti erityisesti se, että sieltä löytyivät kaikki meidän perheen tärkeät eläimet. Monta lammasta - minä olen keräillyt erilaisia lammaskamoja jo melkein 20 vuotta, possu ja hevonen siskojeni intohimoja ajatellen...
Tänään viikkoja jo 20+6, huomenna taas tasaviikot.
1 kommentti:
Ai kun kivoja kuulumisia!! Jaa että poikaa odotellaan...ehkä ;-) Kivaaaaaaaaaaaaa!!! Mukavia massunkasvatuspäiviä!!
Lähetä kommentti