Äitiyspakkaus tuli

Meidän äitiyspakkaus löysi meidät eilen illalla! Olo oli kuin pienellä lapsella jouluna, kun pääsi penkomaan... Kauheasti kaikkea ihanaa, ainakin minun silmissäni jokaikinen pikkuvaate oli suloinen ja ihana. Positiivinen yllätys oli lammaskuvioinen potkupuku/haalari, lammaskamathan ovat olleet minun "salainen" intohimoni jo vuosia. Yleensäkin paljon kivemman tuntuisia vaatteita käsissä pyöritellessä kuin netin pieniä kuvia katsellessa. Kuinkahan kauan se pakkauksen helistin muuten on ollut samanlainen? Ainakin pikkusiskon hoitopöydällä pyöri aikanaan ihan vastaava kapistus 21 vuotta sitten...

Suurimmat ennakko-odotukset käyttötavaroissa kohdistuvat varmaan makuupussiin. Meidän perheessä ne ovat aina olleet tosi tykättyjä, omaani olen yrittänyt ahtautua koko yöksi vielä joskus ala-asteen ekaluokillakin, ennen kuin se on ollut pakko heittää täysinpalvelleena ja puhkikuluneena pois. Tässä uudessa pussissa kuosi on kiva, beigellä pohjalla ilmeisesti jotain rakennelmaa ja muutama hiiri. Eiköhän meidän Kirppu siellä saa vedettyä hirsiä ihan sujuvasti ensi talvena.

Kullan suosikki näytti olevan liukkaripurkki, yllättäen... Selvästi positiivisen ajattelun mestari, kun totesi "eiköhän me ehditä tämä käyttämään jo ennen pikkuisen syntymää". Minä en kyllä ihan moiseen kulutustahtiin usko, mutta ei se mahdotontakaan toki ole... Isyyslomista kertova opasvihkonenkin pääsi heti tarkkaan syynäykseen, hienoa. Ei saa antaa minun jyrätä noissa lomajutuissa, erittäin mielelläni haluaisin miehellekin jossain vaiheessa pätkän niin, että hän on kotona mukulan kanssa ja minä töissä.

Turhimmalta tuntui äkkiseltään naisten kortsu. Ehkä sekin tulee silti jossain vaiheessa preparoitua auki, ainakin tutustuttua rakenteeseen jos ei muuta. Ideanahan sekin on loistava, käytännössä vain ylivieras kapistus... Muutenkin siitä on ihan hervottoman kauan, kun viimeksi on tarvinnut jotain kumiukkojuttuja miettiä. Nyt toki voi tulla tarvetta. Kuparikierukkaa varmaan pyytelen sitten jälkitarkastuksessa, jos ei päätetä haluta alkaa yrittää pikkukakkosta ihan heti perään muutaman kuukauden sisällä.

Viikonloppuna pyörähdin Helsingissä shoppailemassa, siskoa katsomassa ja treffaamassa pari nettikaveria. Oli tosi mukava vuorokauden pikapyrähdys. Kavereilla oli hauskaa, kun veivät minut tutustumaan Oulunkylän uuteen lankakauppaan, ja sisään päästyä minulla silmät pyörivät päässä ja maaninen katse varmaan pelotti viattomampia... Selvisin ulos vain yhden muovikassillisen lankoja kanssa. Eilen illalla tosin tajusin, että unohdin ostaa värjäyskokeilulangat kokonaan. Täytynee siis joskus tehdä uusi reissu, tai pistää tilausta johonkin kivaan nettiputiikkiin. Muita löytöjä reissusta olivat parit pikkuvaatteet, yksi odotuspusero (siskon mielestä tosi hieno), pehmoinen lehmä, pieni yo-lahja kevääksi ja villasukkakirja.

Tänään illalla opetellaan synnyttämään, pitää lähteä töistä himpun aiemmin että ehditään perhevalmennuksen synnytysosioon ajoissa. Saas nähdä miten synnytysvideo vaikuttaa nyt raskaana ollessa... Ihan ekat silmiin osuneet synnytyskuvat joskus järkyttivät minua vähäsen netissä vastaan tullessaan, mutta sen jälkeen on tullut ihan uteliaisuudesta katseltua vaikka mitä. Nyt raskaana en ainakaan muista niihin sortuneeni. Voipi olla, että nyt alkaa omakohtaisuus olla jo vähän liian lähellä, "kliininen" suhtautuminen ei ehkä onnistu ihan yhtä hyvin.

Aamulla tajusin, että jos meidän äidin toivomus synnytysajankohdasta toteutuu, 2kk:n päästä ollaan synnärillä ihan tositoimissa. 10. päivä olisi kuulemma kaikkein paras, hyvä sukulinja jatkuisi hienosti.