Huomenna suunnataan koko perheen voimin mökille minun vanhempieni iloksi. Tosi kiva lähteä! Toisten tekemää ruokaa, sauna ja järvi, hyvää seuraa, pikkumiehelle varmasti ainakin riittävä määrä sylejä, ehkä jopa minäkin pääsen jossain välissä päiväunille niin että miekkonen on kuuloetäisyyden ulkopuolella ja silti hyvässä hoidossa. Haaveilla saa ainakin!
Mielenkiinnolla odotan, miten pikkuinen suhtautuu maisemanvaihdokseen. Kotiintullessa sairaalasta tuo ei meinannut eka päivänä malttaa nukkua ollenkaan, kun kaikki oli niin uutta ja ihmeellistä. Nyt muutos ei ole ihan niin raju, tuo sentään on tottunut minun vaihtuviin vaatteisiin ja Kullan hääräilyyn lähettyvillä, mutta iso kuitenkin. No, eiköhän se hienosti mene. Aamulla mennään kuitenkin varmuuden vuoksi, eikä tänään illalla, juuri sen muutossopeutumisen vuoksi. Ei uskalla riskeerata sitä, että yöunet häviäisivät kokonaan liian jännien tapettien vuoksi...
Pikkumies on nyt unilla omassa sängyssään, simahti kahdeksan jälkeen ja toivottavasti nukkuu ainakin lähelle aamua välitankattuna. Unirytmi on meillä vielä tosi hakusessa, on tuo sentään suurinpiirtein hoksannut ajoittaa pisimmät unet öihin. Tänään yritin kyllä aika raa'asti tuota houkutellakin päivällä hereilläoloon, yli kolmen tunnin päiväunilta en enää yhtään auttanut takaisin kohti unta. Poika olisi kyllä vain tankannut ja jatkanut kuorsaamista molemmilla kerroilla, mutta kun ei ihan osaa nukahtaa "suorilta" takaisin, onnistuin pitämään hereillä. Ja aamu mokoma alkoi jo viideltä, se on ihan liian aikaista minun makuuni... Sääli kyllä, että aamulla ei ollut sängyssä videokameraa kytiksellä. Jäppi oli herätessään niin pirteä ja veikisteli koko kolmeviikkoisen charmillaan, se olisi ehdottomasti pitänyt saada ikuistettua. Ei pitänyt äidillä pokka kyllä yhtään, ei todellakaan...
Imetyksestä pari sanaa talteen - enää ei pariin päivään ole ollut ongelmaa ylitäysien rintojen kanssa. Kipeät ovat mokomat edelleen, ja hurjat viuhtomiskohtaukset pään ravisteluineen eivät ihan kauheasti auta asiaa. Oletettavasti poika kuitenkin saa sieltä maitoa kotitarpeiksi asti, usein lopettaessa leualle valahtaa viimeisiä pisaroita ja ekojen elinpäivien lähinnä Star Warsin Yodaa muistuttanut pikkuolento alkaa olla lähempänä Jabba the Huttia, kuten Kulta tässä yhtenä päivänä totesi. Kaksoisleuka oli vain yhtenä aamuna ilmestynyt pikkujätkän naamalle, ja samaan aikaan reisiinkin on alkanut kehittyä jotain ylimääräisen poimutuksen tapaista...
Oikein leppoisaa juhannusta kaikille tänne eksyneille! Ottakaa rennosti ja naatiskelkaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti